Valikko

Pyydämme kuittaamaan pelastussuunnitelman luetuksi tutustuttuasi siihen.

Voit kuitata pelastussuunnitelman luetuksi tämän sivun alareunasta.

Kohteen perustiedot

Tutkimus- , laboratorio- ja koulutustoimintaa

Perustiedot

Kiinteistön nimi	Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskus
Kiinteistön kutsumanimi	Kajaanin yliopistokeskus
Kiinteistön osoite	Kehräämöntie 7 87400 KAJAANI
Rakennusten määrä	1
Kiinteistön omistaja	Kajaanin Teknologiakeskus http://www.measurepolis.fi/teknologiakeskus/

Muut tiedot

Kohde kuuluu seuraavaan pelastustoimen alueeseen: Kainuu. Pelastuslaitoksen arvioitu saapumisaika kohteeseen on n. 6 minuuttia.

Kiinteistönhoito	Ville Heikkinen puh. 044 7500777 päivystys 044 7500777
Sähköntarjoaja	Kajave Oy puh. 0800 92990 päivystys 0800 92500
Vesiyhtiö	Kajaanin vesi puh. 08 61552949 päivystys 044 7100100 http://www.kajaaninvesi.fi
Vartiointiliikkeen yhteystiedot	Prevent 360, REDI puh. 046 9207745 päivystys puh. 046 9207745
Kokoontumispaikka	Kehräämöntie 5:n takana oleva P-alue
Varakokoontumispaikka	Kehräämöntie 5:n edessä
Väestönsuojien määrä	3
Väestönsuojan sijainti VSS1, VSS2	Vanha osa kellarikerros
Väestönsuojan sijainti VSS3	Uuden osan pohjakerros
Lämmitysmuoto	Kaukolämpö
Veden pääsulku	Lämmönjakohuoneissa molelemmille osille omat sulut.
Lämmönjakohuone	Sekä vanhalla osan (Teknosampo 3) LJH on toisessa kerroksessa. Uuden osan (Teknosampo 4) LJH on 1. kerroksessa H-sisäänkäynnin vieressä.
Sähköpääkeskus	Molemmilla osilla omat, sisäänkäynti ulkoa.

Henkilömäärät

Yhteensä
	Päivällä	Illalla	Yöllä
Arkisin	50	0–5	0
Viikonloppuisin	0	0	0

Organisaatio

Johtaja	Vesa Virtanen Oulun yliopisto puh. 029 4484669 vesa.virtanen@oulu.fi
Isännöitsijä	Janne Haverinen Kajaanin Teknologiakeskus Oy puh. 044 7100633 jarmo.juntunen@kajaani.fi
Kiinteistön turvallisuuspäällikkö	Veijo Sutinen Oulun yliopisto puh. 029 4488364 veijo.sutinen@oulu.fi
Kiinteistön apulaisturvallisuuspäällikkö	Susanna Sonny Oulun yliopisto puh. 029 4488114

Kiinteistön turvallisuushenkilöt

Aluevastaava Alue 1, vanha osa1.-3. kerrokset, toimistot ja sosiaalitilat	Elisa Tikkanen Oulun yliopisto puh. 029 4488109
Aluevastaava Alue 1, vanha osa1.-3. kerrokset, toimistot ja sosiaalitilat	Lauri Sonny Oulun yliopisto puh. 029 4484732
Aluevastaava Alue 2, uusi osa, 1. kerros, laboratoriot 107 - 113	Tiina Tolonen Oulun yliopisto puh. 029 4484668
Aluevastaava Alue 2, uusi osa, 1. kerros, laboratoriot 107 - 113	Kirsi Kuvaja Oulun yliopisto puh. 029 4488103
Aluevastaava Alue 3, uusi osa, 2.-3. kerros, kemian laboratorio, olosuhdehuone ja 2.-3. kerros, toimistot	Susanna Sonny Oulun yliopisto puh. 029 4488114
Aluevastaava Alue 3, uusi osa, 2.-3. kerros, kemian laboratorio, olosuhdehuone ja 2.-3. kerros, toimistot	Anni Hirvonen Oulun yliopisto puh. 029 4484814
Aluevastaava Alue 4, uusi osa, 1.-2. krs, prosessihalli, sähköpaja, jauhinhuone, mekaniikkapaja ja testaustilat	Pasi Karjalainen Oulun yliopisto puh. 029 448355
Aluevastaava Alue 4, uusi osa, 1.-2. krs, prosessihalli, sähköpaja, jauhinhuone, mekaniikkapaja ja testaustilat	Ilkka Leinonen Oulun yliopisto puh. 029 4488370
Väestönsuojan hoitaja VSS1, VSS2, VSS3	Ville Heikkinen
Väestönsuojan vastuuhenkilö VSS1	puh. 044 7500777
Väestönsuojan vastuuhenkilö VSS2	puh. 044 7500777
Väestönsuojan vastuuhenkilö VSS3	puh. 044 7500777

Kiinteistön työsuojeluorganisaatio

Työsuojelupäällikkö Oulun yliopisto	Pertti Hoskio Oulun yliopisto puh. 040 5154901 pertti.hoskio@oulu.fi

Kiinteistön tärkeät numerot

Tehtävä	Nimi	Puhelinnumero	Päivystysnumero
Talonmies	Ville Heikkinen	044 7500777	044 7500777
Vartiointiliikkeen yhteystiedot	Prevent 360, REDI	046 9207745	046 9207745

Huolto
	Nimi	Puhelinnumero
Sähköhuolto	Kajave Oy	0800 92200

Muut tärkeät numerot

Toimija	Puhelinnumero	Päivystysajat
Hätänumero	112	24 h
Myrkytystietokeskus	0800 147 111	24 h

Vaaratilanteet

Riski, vaara- tai ongelmatilanne:	Vaikutus:
1) Tulipalo	Merkittävä – erittäin merkittävä. Toiminta keskeytyy, isommassa tapauksessa pidemmäksikin aikaa. Tulipalon vahingoittamien tilojen käytöstä poistaminen korjauksen ajaksi Koulurakennuksessa olevien henkilöiden evakuointi
2) Ulkopuoliset uhkatilanteet - lähialueella tapahtuva tulipalo - kaasuonnettomuus - muut vaaralliset aineet	Vähäinen-merkittävä riippuen tapahtuman etäisyydestä Viranomaisten ohjeiden noudattaminen Ilmanvaihdon pysäytys
3) Äkilliset tapaturmat ja sairastumiset	Vähäinen - merkittävä, yleensä selvitään lievällä henkilövahingolla Ensihoito ja ohjaus ammattiapuun Tilanteen jälkikäsittely tapauskohtaisesti
4) Muut turvallisuutta vaarantavat uhkatilanteet	Vähäinen - merkittävä riippuen tilanteesta Henkilöiden evakuointi Sisälle suojautuminen
5) Varkaudet, murrot ja ilkivaltaiset uhkaukset	Vähäinen - merkittävä Varkauksissa vähäinen omaisuusvahinko Esim. pommiuhkauksen sattuessa toiminta keskeytyy Henkilöturvallisuuden turvaaminen
6) Liikenneonnettomuus	Vähäinen– erittäin merkittävä Henkilövahingoista riippuen voi vaatia mittavaakin jälkipuintia
7) Vesivahinko	Vähäinen– merkittävä Omaisuusvahingot vahinkotilassa Tarvittaessa vahinkojen torjunta, ja korjaustyöt Laajan vahingon sattuessa tilojen käytöstä poistaminen korjauksen ajaksi
8) Sähkökatko	Vähäinen– merkittävä. Tilanteen pitkittyessä toiminnan keskeyttäminen Sähkökatko voi rikkoa laitteita / keskeyttää työskentelyn hetkellisesti

Turvallisuusjärjestelyt

Ensiapu

Työturvallisuuslain (738/2002) 46 § mukaan työnantajan on huolehdittava työntekijöiden ja muiden työpaikalla olevien henkilöiden ensiavun järjestämisestä, annettava ohjeet ensiavun saamiseksi sekä varattava työpaikalle tai sen välittömään läheisyyteen riittävä määrä asianmukaisia ensiapuvälineitä.

Ensiaputaitoiset henkilöt on kartoitettu. Ensiaputaitoisten henkilöiden listauksen sijainti: S:\KYK\Cemis-Oulu\Laatu\Laatukäsikirja\Pelastussuunnitelma\Koulutukset\Turvallisuuskoulutukset.xls.
Ensiaputarvikkeista vastaa: Pasi Karjalainen puh. 044 3533687.

Paloturvallisuus

Poistumisreitit

Poistumisturvallisuuden periaatteena on, että rakennuksen kaikista tiloista on joka hetki päästävä poistumaan vähintään kahta kulkureittiä pitkin ilman avainta tai muuta oven avausvälinettä. Ovia ei saa pitää työaikana takalukossa. Uloskäyntien edessä ei saa säilyttää tavaraa.

Kokoontumispaikka: Kehräämöntie 5:n takana oleva P-alue

Tulityöt

Tulityöt määritellään töiksi, joissa syntyy kipinöintiä tai joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä ja joka aiheuttaa palovaaraa. Tällaisia töitä ovat mm. kaasu- ja kaarihitsaus, poltto- ja kaarileikkaus, laikkaleikkaus ja metallien hionta, joista syntyy kipinöintiä, sekä työt, joissa käytetään kaasupoltinta, muuta avotulta tai kuumailmapuhallinta. Tulitöille on aina niiden palovaaran vuoksi harkittava vaihtoehtoisia menetelmiä.

Tulitöiden suorittaminen tilapäisellä tulityöpaikalla vaatii aina tulityöluvan. Tulityön suorittajalla on oltava voimassa oleva tulityökortti.

Tiedottaminen ja perehdyttäminen

Koko henkilöstön perehdyttäminen

Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (407/2011,2§) velvoittaa seuraavasti: "Pelastussuunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja siitä on tiedotettava tarvittavalla tavalla rakennuksen... työntekijöille ja muille, joiden on osallistuttava pelastussuunnitelman toimeenpanoon."

Suunnitelmasta ja sen keskeisistä seikoista tulee tiedottaa kaikkia kohteessa työskenteleviä henkilöitä.

Perehdytyksen vastuuhenkilö: Esihenkilö

Tiedottaminen Turvallisuusasioista: Suunnitelma käydään läpi henkilökunnan kanssa.

Koulutustilaisuudet: Järjestetään tarvittaessa.

Harjoitukset: Suunnitelman käytännön harjoittelu säännöllisillä poistumisharjoituksilla, joihin osallistuu henkilökunta ja oppilaat.

Uusien työntekijöiden perehdyttäminen:

Lähin esimies perehdyttää aina uuden työntekijän pelastussuunnitelman keskeisiin seikkoihin ja käy läpi poistumistiet sekä alkusammutuskaluston sijainnit.

Turvallisuuskoulutus

Turvallisuuskoulutuksen järjestämisestä vastaa turvallisuudesta vastaava johtaja.
Läheltä piti-tapauksista ilmoitetaan ja ne käsitellään työsuojelun toimesta.
Turvallisuustietoutta jaetaan perehdytyksissä, koulutuksissa sekä suunnitelmaa lukemalla.

Toimintaohjeita

Seuraavilla sivuilla on selostus ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi. Lue toimenpideohjeet tarkasti!

Oikeat toimenpiteet, ratkaisut ja valinnat ehkäisevät ja rajoittavat onnettomuuksia. Vahinkoja voidaan näin minimoida tai ne voidaan poistaa kokonaan.

Turvallisuus on kaikkien yhteinen asia!

Avun hälyttäminen

Kaikissa kiireellisissä hätätilanteissa, olipa kyse sitten poliisin, pelastustoimen, sairaankuljetuksen tai sosiaalitoimen kiireellisestä avuntarpeesta SOITA NUMEROON: 112

Soita hätäpuhelu itse, jos voit: Tärkeää on, että hätäpuhelun soittaa se, jota asia koskee. Hänellä on tietoja, joita päivystäjä tarvitsee määritellessään millaista apua paikalle lähetetään. Välikäsien kautta tuleva puhelu voi viivästyttää avun paikalle tuloa.
Kerro, mitä on tapahtunut: Hätäkeskuspäivystäjä kysyy soittajalta tietoja tapahtuneesta, jotta hän osaa tarvittaessa lähettää tilanteeseen oikean avun.
Kerro tarkka osoite ja kunta: Hätäkeskuksen alueella saattaa olla useita samoja osoitteita eri kunnissa. Siksi on tärkeää kertoa osoitteen lisäksi tapahtumapaikkakunta.
Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin: Päivystäjän esittämillä kysymyksillä on tarkoituksensa. Kysymykset eivät viivästytä avun hälyttämistä. Kiireellisessä tapauksessa päivystäjä hälyttää jo puhelun aikana auttamaan tulevat viranomaiset ja yhteistyökumppanit, sekä antaa näille lisätietoja tapahtuneesta.
Toimi annettujen ohjeiden mukaan: Päivystäjä on koulutettu antamaan ohjeita eri tilanteisiin. On tärkeää noudattaa annettuja ohjeita. Oikein suoritetuilla ensitoimenpiteillä on usein merkitystä tilanteen lopputuloksen kannalta.
Lopeta puhelu vasta saatuasi siihen luvan: Liian aikainen puhelun päättäminen voi hidastaa auttajien paikalle saapumista. Saatuasi luvan puhelun päättämiseen, sulje puhelin. Pidä linja vapaana. Päivystäjä tai kohteeseen saapuva auttaja voi tarvita lisätietoja tapahtuneesta.

Sairauskohtaus tai tapaturma

Hätäensiapu

Hätäensiavun tarkoituksen on varmistaa potilaan avoin hengitystie sekä ylläpitää hengitystä ja verenkiertoa.

Arvioi tilanne, varmista oma turvallisuutesi ja soita 112.
Avaa potilaan hengitystiet kohottamalla hänen leukaansa ja kääntämällä otsaa taaksepäin.
Tarkista hengittääkö potilas. Tajuton ja reagoimaton potilas ei hengitä, jos et tunne ilmavirtausta kädelläsi, korvallasi tai poskellasi.
Aloita painanta- ja puhalluselvytys.

Puhalluselvytys-ohjeet:

Aloita elvytys
- 30 painallusta
- 2 puhallusta

Jos puhallukset eivät saa rintakehää nousemaan, ÄLÄ jatka puhaltamista. Tärkeintä on ylläpitää uhrin verenkiertoa painantaelvytyksellä.

Käännä tajuton, itse hengittävä potilas kylkiasentoon.
Hoida verenvuoto painamalla vuotokohtaa käsin.
Auta selkävamman saanutta potilasta pitämällä hänen päätään paikoillaan.

Toimi näin hätätilanteessa:

Pysähdy ja rauhoitu
Soita 112
Varmista ensin oma turvallisuutesi ja estä lisävahingot
Anna hätäensiapua
Opasta ammattiauttajat paikalle

Diabeetikon heikotus

Kun diabetesta sairastavan verensokeri laskee liian alas, syntyy diabeettinen sokki, joka voi olla hengenvaarallinen.

Tunnista oireet:

Hikoilu, kalpeus, vapina.
Ärtymys, levottomuus.
Huimaus, sydämen tykytys.
Näläntunne.
Päänsärky, pahoinvointi.
Näön hämärtyminen ja kaksoiskuvat.
Poikkeava käytös (esim. levottomuus, äkkipikaisuus).
Pahimmassa tapauksessa kouristuksia ja tajuttomuus, jos verensokeri laskee hyvin alhaiseksi.

Diabeettisen sokin ensiapu

Anna välittömästi sokeripitoista syötävää tai juotavaa, mikäli autettava on tajuissaan ja pystyy itse syömään tai juomaan. Tajuttomalle henkilölle ei saa antaa mitään suuhun.
Mikäli autettava ei toivu 10 minuutissa tai menee tajuttomaksi, soita hätänumeroon 112.
Käännä tajuton henkilö kylkiasentoon.

Haavat

Verenvuodon tyrehdyttäminen ja haavan sitominen ovat ensiavun perustaitoja.

Tyrehdytä mahdollinen verenvuoto.
Puhdista haavasta lika juoksevan, viileän veden alla.
Sulje pienen viiltohaavan reunat vastakkain haavateipillä.
Peitä haava suojasidoksella.
Hakeudu tarvittaessa hoitoon.
Tarkista, että tetanus- eli jäykkäkouristusrokote on voimassa.
Vuotavat, syvät ja likaiset haavat ja vähänkin suuremmat viiltohaavat kuuluvat aina lääkärin hoitoon. Haavan ulkonäöstä ei aina voi päätellä, onko syvemmälle kudoksiin syntynyt vaurioita.

Verenvuoto

Ulkoisen näkyvän verenvuodon määrää on vaikea mitata ja arvioida luotettavasti. Suuren verenhukan (yli 20 %) seurauksena ihminen menee sokkiin.

Näin tyrehdytät verenvuodon:

Tyrehdytä verenvuoto painamalla sormin tai kämmenellä suoraan vuotokohtaan. Voit myös pyytää loukkaantunutta painamaan itse vuotokohtaa.
Auta loukkaantunut tarvittaessa istumaan tai makuulle
Sido vuotokohtaan paineside joko käyttäen sidetarvikkeita tai muita saatavilla olevia välineitä, esimerkiksi huivia.
Soita hätänumeroon 112, jos arvioit tilanteen sitä vaativan.
Runsas verenvuoto voi johtaa verenkierron vakavaan häiriötilaan eli sokkiin. Huolehdi loukkaantuneen sokin oireenmukaisesta ensiavusta.

Mikäli haavassa on vierasesine, esim. naula tai puukko, sitä ei poisteta ensiavun yhteydessä. Jos esine vaikeuttaa hengitystä, tulee se välittömästi poistaa.

Sokki

Sokin oireet voivat olla seuraus suurista sisäisistä tai ulkoisista verenvuodoista, vaikeista murtumista, palovammojen tai rajun ripulin aiheuttamasta nestehukasta. Myös sydämen pumppausvoiman pettäminen tai voimakas allerginen reaktio voivat aiheuttaa sokkitilan.

Tunnista sokin oireet:

Iho on kalpea ja kylmän hikinen.
Henkilö on levoton, myöhemmin sekava.
Hengitys on tihentynyt.
Suu on kuiva, autettavalla on janontunne.
Syke on nopea ja heikosti tunnettavissa.

Sokkipotilaan ensiapu:

Aseta autettava lepoon, hänelle hyvään asentoon.
Soita hätänumeroon 112.
Suojaa kylmältä esimerkiksi huovalla tai takilla ja eristä kylmästä alustasta.
Rauhoita.
Älä tarjoa syötävää tai juotavaa.
Seuraa hengitystä ja verenkiertoa.
Anna tarvittaessa muu oireenmukainen ensiapu.

Kouristelu

Aivojen toimintahäiriöt voivat aiheuttaa tahattomia lihasnykäyksiä ja kouristuksia. Ihminen saattaa kouristella monesta eri syystä. Syinä voivat olla esimerkiksi epilepsia, aivoverenvuoto, korkea kuume tai tapaturma.

Tunnista oireet:

Sairastunut menettää tajuntansa, kaatuu ja hänen vartalonsa jäykistyy.
Jäykistymistä seuraavat nykivät kouristukset. Kouristelu kestää yleensä vain 1-2 minuuttia.

Kouristuskohtauksen ensiapu:

Tee hätäilmoitus numeroon 112.
Älä yritä estää kouristusliikkeitä, mutta huolehdi siitä, että autettava ei kolhi päätään tai muuten vahingoita itseään.
Varmista esteetön hengitys.
Käännä autettava kylkiasentoon heti, kun kouristukset vähenevät.
Mikäli tiedät autettavan sairastavan epilepsiaa, tee hätäilmoitus numeroon 112, jos kouristelu pitkittyy tai jos kohtaus uusiutuu.
Jos kohtaus menee itsestään ohi, varmista kuitenkin, että autettava on täysin toipunut ennen kuin jätät hänet.
Ota yhteys lääkäriin, jos kyseessä on lapsen kuumekouristus.

Myrkytys

Yleisimmät myrkytykset aiheutuvat alkoholista, lääkkeistä, myrkyllisistä kasveista tai sienistä.

Jos et havaitse uhrissa selkeitä myrkytyksen oireita ja kaipaat neuvoja, voit soittaa myrkytystietokeskukseen, puhelin 09 471 977 (24h/vrk)

Lääkkeiden yliannostukset

Soita 112 heti, jos epäilet autettavan hengen olevan uhattuna lääkkeiden yliannostuksesta johtuen.

Toimi näin

Anna tajuissaan olevalle potilaalle hiilitabletteja, jos niitä on saatavilla.
Laita tajuton, normaalisti hengittävä potilas kylkiasentoon.
Kerää esiin kaikki löytämäsi lääkkeet ja lääkepurkit ensihoitajia varten.
Älä anna potilaan nauttia alkoholia.

Myrkyllisen kasvin tai sienen nieleminen

Yritä saada selville mistä kasvista tai sienestä myrkytys on peräisin.

Toimi näin

Tarkista ensin onko uhrilla suussaan kasvia tai sientä.
Anna lääkehiiltä pakkauksen ohjeen mukaan.
Soita 112 tai myrkytystietokeskukseen, puhelin 09 471 977 (24h/vrk)

Palovammat

Palovamma on lämmön tai syövyttävän kemiallisen aineen aiheuttama kudostuho, jossa iho ja mahdollisesti myös sen alaiset kudokset vauroituvat. Jos ihoa ei jäähdytetä, vamma laajenee syvempiin ihokerroksiin ja kipu jatkuu kauemmin.

Pienen palovamman ensiapu:

Palovammaa jäähdytetään mahdollisimman pian viileällä vedellä 15–20 minuutin ajan.
Rakkuloita ei saa puhkaista.
Palovamman voi peittää puhtaalla suojasiteellä tai palovammojen hoitoon tarkoitetulla erikoissiteellä.

Milloin lääkäriin?

Jos palovamma on:

tulehtunut
kämmentä suurempi 2. asteen palovamma
tai 3. asteen palovamma
sähköpalovamma
kasvojen tai käsien syvä palovamma
hengitysteissä
lapsella
vanhuksella
jotakin perussairautta sairastavalla henkilöllä esim. diabeetikon palovammat.

Tulipalo

Pelasta ja varoita

Pelasta välittömässä vaarassa olevat ja varoita muita.
Ohjatkaa ihmiset kokoontumispaikalle.

Sammuta ja rajoita

Yritä alkusammutusta, vältä savua. Älä vaaranna itseäsi.
Rajoita palon sekä savun leviämistä sulkemalla palotilaan johtavat ovet ja ikkunat.

Hälytä

Hälytä palokunta paikalle soittamalla turvallisesta paikasta numeroon 112.
Kerro mistä soitat ja missä palaa (osoite ja kerros) ja onko ihmisiä vaarassa.
Älä katkaise puhelua ennen kuin saat luvan.

Opasta

Opasta pelastushenkilöstö paikalle.

Evakuointitilanteessa kokoontumispaikka on: Kehräämöntie 5:n takana oleva P-alue

Varakokoontumispaikka: Kehräämöntie 5:n edessä

Tulipalo – toimintaohjeet, kun turvallinen poistuminen on estynyt

Joskus toisaalla riehuva tulipalo estää turvallisen poistumisen kiinteistöstä. Näissä tapauksissa on viisainta pysytellä savuttomassa tilassa ovet ja muut aukot suljettuina.

Jää palo-osastoon, jossa olet.

Palo-oven takana on turvallista olla. Palo-ovet kestävät tulipaloa vähintään puoli tuntia.
Hyppääminen korkealta johtaa kohtalokkaisiin seurauksiin, savuttomaan tilaan jääminen ei.

Mene ikkunan luo ja herätä huomiota. Jos et onnistu, ilmoita sijaintisi numeroon 112.

Noudata viranomaisten antamia ohjeita.

Toiminta kokoontumispaikalla

Kokoontumispaikka: Kehräämöntie 5:n takana oleva P-alue

Kun ihmiset ovat poistuneet rakennuksesta ja edenneet kokoontumispaikalle, alkaa henkilökunnan edustaja johtaa toimintaa. Tilanteen mukaan on pohdittava, onko turvallista jäädä nimetylle kokoontumispaikalle, vai onko ihmiset ohjattava toisaalle: esimerkiksi ennalta sovittuun sisätilaan tai lähistöllä olevaan kiinteistöön.

Kokoontumispaikalta ei saa poistua ilman kokoontumispaikan vastuuhenkilön lupaa. Toimintaa kokoontumispaikalla johtaa kiinteistön turvallisuushenkilöstö. Turvallisuushenkilöstö tiedottaa tilanteen edistymisestä ja ilmoittaa milloin kiinteistöön saa palata.

Muistettavia asioita kokoontumispaikalla:

mahdollisista loukkaantuneista huolehtiminen, ilmoitettava turvallisuushenkilöstölle
liikuntarajoitteisista tai muuten vajaakuntoisista huolehtiminen
ilmoitettava, mikäli tietää jonkun jääneen sisälle

Varakokoontumispaikka

Varakokoontumispaikka: Kehräämöntie 5:n edessä

Mikäli kokoontumispaikka ei ole turvallinen, niin siirrytään suojelujohdon erikseen määrittämään turvalliseen varakokoontumispaikkaan. Myös viranomaiset osoittavat tarvittaessa suojapaikat pidempiaikaista suojautumista varten.

Liikuntarajoitteisen avustaminen hätätilanteessa

Liikuntarajoitteisten henkilöiden poistuminen rakennuksesta hätätilanteessa voi olla vaikeaa ja hidasta. Pyri auttamaan heitä mahdollisuuksiesi mukaan.

Huomioitavia asioita autettaessa liikuntarajoitteista henkilöä poistumisessa

Auta liikuntarajoitteista poistumaan omien kykyjesi mukaan.
Huolehdi auttamastasi henkilöstä myös ulospääsyn jälkeen.

Vesivahinko

Toimintaohjeet

Katkaise sähköt vuotokohteesta ja sen läheisyydestä.
Tyrehdytä vuoto esim. sulkemalla veden pääsulku, jos mahdollista.
Ilmoita asiasta välittömästi:
- huoltomiehelle: Ville Heikkinen, puh. 044 7500777, päivystys 044 7500777
- isännöitsijälle: Janne Haverinen, puh. 044 7100633
Tarvittaessa ota yhteys hätänumeroon 112.
Veden pääsulku: Lämmönjakohuoneissa molelemmille osille omat sulut.
Lämmönjakohuone: Sekä vanhalla osan (Teknosampo 3) LJH on toisessa kerroksessa.
Uuden osan (Teknosampo 4) LJH on 1. kerroksessa H-sisäänkäynnin vieressä.
Sähköpääkeskus: Molemmilla osilla omat, sisäänkäynti ulkoa.

Mikäli vesivaara uhkaa rakennuksen ulkopuolelta

Ilmoita kiinteistönhoidolle ja tarvittaessa hätäkeskukseen 112.

Väkivallan uhatessa

Aseettomassa uhkaustilanteessa, toimi seuraavasti.

Käyttäydy rauhallisesti ja pyri rauhoittamaan henkilö omalla käytökselläsi.
Varmista, ettet käännä selkääsi tai ajaudu nurkkaan, jotta sinulla on aina pakotie uhkaavasti käyttäytyvän henkilön läheisyydestä.
Mahdollisuuksien mukaan pyydä apua.
Pakene ja auta muita pakenemaan paikalta

Pidä huolta omasta turvallisuudestasi. Pyri ohjaamaan uhkaava henkilö paikkaan, jossa hän ei voi olla vahingoksi muille. Tapauksen jälkeen ilmoita tapahtuneesta tarvittaessa poliisille.

Jos uhkaavalla henkilöllä on ase, toimi seuraavasti.

Älä tee vastarintaa.
Tee vain mitä uhkaaja käskee.
Pyri mahdollisuuksien mukaan varoittamaan muita.
Ovien sulkemisella voidaan rajoittaa henkilön kulkua kiinteistössä.
Tilanteen jälkeen, soita 112, jotta paikalle saadaan ammattiapua mahdollisimman nopeasti. Kuuntele ohjeita ja toimi niiden mukaan.

Jokainen uhkaus ja havainto mahdollisesta uhkatilanteesta on otettava vakavasti ja niistä on ilmoitettava välittömästi poliisille. Omalla käyttäytymisellä voi olla mahdollista vaikuttaa tilanteen kehittymiseen, ota siksi kaikki uhkatilanteet vakavasti ja pyri rauhoittamaan jo alkaneet tilanteet.

Pommiuhka

Pommiuhkaus on usein perätön ja häiriintyneen ihmisen tekemä, mutta se on silti aina otettava vakavasti ja jokaisesta uhkauksesta tulee ilmoittaa poliisille. Tärkeää tilanteessa on säilyttää oma maltti ja rauhallisuus.

Jos vastaanotat pommiuhkaussoiton, ole rauhallinen ja toimi seuraavasti:

Kuuntele tarkasti uhkauksen esittäjän viesti:

Mitä
Missä
Milloin
Miten
Kuka

Tee puhelun aikana tarkkoja muistiinpanoja.
Tee puhelusta selkeä ilmoitus hätäkeskukseen 112.
Tee puhelusta viipymättä selkeä ilmoitus turvallisuushenkilöstölle, joka arvioi jatkotoimia.
Ryhdy tarvittaviin toimenpiteisiin saamiesi ohjeiden mukaisesti.

Vakavasti otettavissa ja kiireellisissä tapauksissa koko rakennus tyhjennetään välittömästi:

Siirry ohjeiden mukaisesti kokoontumispaikalle.
Ota mukaasi puhelin, avain, reppu ja välttämättömät henkilökohtaiset tavarasi.
Toimi kokoontumispaikalla saamiesi ohjeiden mukaisesti.

ÄLÄ KOSKE OUTOIHIN ESINEISIIN JÄTÄ TIEDOTTAMINEN POLIISIN JA JOHDON TEHTÄVÄKSI.

Epäilyttävä esine tai uhkauskirje

Älä koske esineeseen.
Mikäli kyseessä on kirje tai muu vastaava, jota jo olet käsitellyt, paina mieleesi kohdat, joihin olet koskenut, ja sijoita kirje esimerkiksi muovitaskuun.
Ilmoita välittömästi oman tilasi ja kiinteistön turvallisuudesta vastaaville henkilöille (ks. Turvallisuushenkilöstö-luku) sekä poliisille hätänumeroon 112.
Eristä aluetta mahdollisuuksien mukaan. Pidä mielessä tuleva mahdollinen poliisitutkinta (sormen- ja kengänjäljet ensiarvoisia todisteita).
Älä hätäänny. Toimi poliisin sekä turvallisuushenkilöstön ohjeiden mukaisesti.

Yleinen vaaramerkki

Yleinen vaaramerkki on minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus. Nousevan sekä laskevan jakson pituus on 7 sekuntia. Yleinen vaaramerkki tarkoittaa väestöä uhkaavaa välitöntä vaaraa.

Vaara ohi -merkki on yhden minuutin mittainen tasainen äänimerkki. Se on ilmoitus siitä, että uhka tai vaara on ohi.

Toimi näin kuultuasi yleisen vaaramerkin

Siirry sisälle. Sulje ovet, ikkunat ja ilmastointi.
Avaa radio ja odota ohjeita.
Vältä puhelimen käyttöä, etteivät linjat tukkeudu.
Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta.

Kaasuvaara

Kaasuvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki

Toimi seuraavasti

Jos olet sisätiloissa ja haistat kaasua:
- pysyttele sisällä, hakeudu yläkerroksiin, kuuntele radiosta lisätietoja
- paina märkä vaate suun eteen ja hengitä sen läpi
Jos olet ulkona, kun haistat kaasua etkä pääse sisälle:
- kiirehdi kaasupilven alta sivutuuleen
- pyri mahdollisimman korkealle, esimerkiksi mäen päälle

Lisätietoja kaasulta suojautumiseksi

Pysäytä ilmastointilaitteet ja sulje ovet sekä ikkunat tiiviisti.
Voit sulkea ja teipata myös sisäovet ja pysytellä tuulen alapuolisissa tiloissa.
Kaasun hajun tuntiessasi voit hengittää kostean, huokoisen kankaan läpi.
Viranomaiset ilmoittavat radiossa tai kaiutinautoilla milloin myrkkypilvi on haihtunut. Tuuleta sisätilat sen jälkeen huolellisesti.
Pysyttele yläkerroksissa, kunnes vaara on ohi.
Älä mene kellariin.

Säteilyvaara

Säteilyvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki.

Mene sisälle.

Sulje ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmastointi.
Talon keskiosissa ja kellarissa on paras suoja. Ota joditabletit vasta viranomaisen kehotuksesta (joditabletteja tulisi olla 2/henkilö).

Vältä ulkona liikkumista

Lisäohjeet
Lisäohjeita saat kaupunkisi pelastusviranomaisilta, tiedotusvälineistä sekä Yleisradion teksti-TV:n sivulta 867. Tietoa saat myös Säteilyturvakeskuksen Internet-sivuilta osoitteesta www.stuk.fi ja pelastustoimen sivuilta www.pelastustoimi.fi.

Sähkökatkot

Toiminta sähkökatkon aikana

Sähköt katkeavat toimitilasta, mutta yleisten tilojen valot toimivat edelleen

Jos mahdollista, tarkista sulakkeet toimitilan omasta ryhmäkeskuksesta.
Mikäli ongelma ei ratkennut, niin ota yhteys kiinteistöhuoltoon (puh. 044 7500777).

Sähköt katkeavat sekä toimitilasta että yleisistä tiloista

Käytä taskulamppua
Tarvittaessa opasta muita

Sisälle suojautuminen

Sisälle suojautuminen on tarpeen mikäli kiinteistössä tapahtuu vakava väkivallan teko tai ilmenee sellaisen uhka. Suojautuminen tulee aina tehdä tilaan, jonka ovi voidaan lukita ja johon ei näe sisälle. Lasiseinäisissä opiskelu- ja toimistotiloissa ei voida suojautua. Mikäli uhka tulee opiskelun ollessa käynnissä lasiseinäisessä tilassa, ohjataan oppilaat turvallisempaan paikkaan.

Sisälle suojautumisessa on kaksi vaihetta/astetta.

Ensimmäinen vaihe/aste

Ensimmäiseen asteeseen/vaiheeseen siirtyminen tehdään mikäli kiinteistön lähialueella on väkivallan uhka, on tehty uhkaus vakavasta väkivallasta tai väkivallan uhka on kiinteistön sisällä.

Toimet:

Ilmoitetaan uhasta yleiseen hätänumeroon 112
Käytävillä ja ulkona olevat oppilaat, vieraat ja henkilöt käsketään sisälle.
Opetustilojen ovet lukitaan.
Henkilökunta lukitsee ulko-ovet.
Odotetaan lisätietoja viranomaisilta.

Toinen vaihe/aste

Toiseen asteeseen/vaiheeseen siirrytään, jos uhka on kiinteistön sisällä tai sen lähellä.

Toimet:

Lukitaan opetustilan ovet.
Sammutetaan tilojen valot ja suljetaan mahdolliset verhot.
Matkapuhelimet sammutetaan tai kytketään äänettömälle.
Opettajan tai tilan johtajan puhelimen oltava päällä, mutta äänettömänä.
Tilan oven eteen kasataan esteitä.
Opastetaan tilassa olevia pysymään matalina ja kalusteiden takana.

Ohjeita henkilökunnalle

Seuraavassa asioita, joita tulee ottaa huomioon hätäpoistumisen ja sisälle suojautumisen osalta etukäteen.

Osana jokapäiväistä toimintaa

Opettele kulkemaan ja tuntemaan kiinteistön eri poistumisreittejä.
Opettele laittamaan luokkatilan ovi takalukkoon.
Selvitä kiinteistön kokoontumispaikkojen sijainnit.
Ole mukana harjoituksissa ja tutustu aiheeseen liittyvään materiaaliin ja toimintaohjeisiin.
Mieti mihin ja miten voisit suojautua tarpeen tullen.

Tilanteen aikana

Ota tilanne haltuun - käytä kuuluvaa ääntä.
Ohjaa ryhmäsi turvallisinta reittiä suojaisaan kokoontumispaikkaan.
Viranomaiset johtavat pelastustoimintaa - sinä vastaat omasta ryhmästäsi.
Jos selkeää ohjetta tai käskyä ei tule - suojaudutaanko sisään vai poistutaanko ulos - tee päätös!

Ratkaisuun vaikuttaa tilan sijainti ja sen antama suoja.

Umpiseinäisessä, lukittavassa tilassa on turvallista suojautua.
Lasiseinäisessä tilassa tai tilassa, jonka ovea ei saa lukittua, on vaikea suojautua.
Jos turvallinen poistumisreitti on näkyvillä ja turvallinen, voi ulos kulkemista harkita.
Jos poistumisreitti on kaukana eikä näkyvissä, ulos kulkeminen ei ole turvallista.
Toimi tilanteen mukaan asteen 1 tai 2 mukaan.
Tarvittaessa raportoi saamaasi tietoa viranomaisille.

Tilanteen jälkeen

Palataan normaaliin toimintaan mahdollisuuksien mukaan.
Tilanne tulee käsitellä oppilaiden ja henkilökunnan kanssa oppilaitoksen kriisiviestinnän mukaisesti.
Älä anna lausuntoja tiedotusvälineille. Viranomaiset jaa etukäteen määritellyt henkilöt vastaavat tiedottamisesta.

Väestönsuojelu

Väestönsuojan tarkoitus on suojella ihmisiä sortumilta, räjähdyspaineelta, sirpaleilta, kaasuilta, säteilyltä ja tulipaloilta. Kiinteistössä on 3 väestönsuojaa. Jokaiselle väestönsuojalle on suositeltavaa valita väestönsuojanhoitaja ja hoitajan apulainen. Kiinteistön väestönsuojanhoitajien on hyvä opetella väestönsuojan laitteiden käyttö ja suojan käyttökuntoon laitto.

Kiinteistössä on 3 väestönsuojaa:

Sijainti	Suojaluokka	Pinta-ala	Suojapaikkoja	Varusteiden sijainti
Vanha osa kellarikerros	S1	92 m²	122	Suojassa
Vanha osa kellarikerros	S1	68 m²	90	Suojassa
Uuden osan pohjakerros	S1	47 m²	62	Suojassa

Kolme kiinteistön väestönsuojista on luokkaa S1. Suojaluokan S1 väestönsuoja on uudempi suoja, joka on rakennettu vuoden 1971 jälkeen. Tässä suojamallissa on mahdollista viipyä pitkiä aikoja. Suojassa on käsikäyttöinen tai koneellinen ilmanotto, joka on varustettu esisuodattimella ja aktiivihiili-hiukkassuodattimella.

Viranomaiset antavat ohjeita radiossa, jos on siirryttävä yleisiin väestönsuojiin ja tiedon siitä, mihin yleisistä väestönsuojista ihmiset siirtyvät. Siirtyminen väestönsuojiin tapahtuu siis aina viranomaisten kehotuksesta. Normaaliaikana tapahtuvat onnettomuudet eivät yleensä koskaan edellytä väestönsuojaan suojautumista, vaan sisälle suojautuminen riittää. Yleisissä väestönsuojissa on Suomessa yhteensä 110 000 suojapaikkaa.

Irtaimiston säilytys

Erilaisten tavaroiden säilyttämisestä voi aiheutua tulipalon syttymisen tai leviämisen vaara, turvallisen poistumisen estyminen hätätilanteessa sekä tulipalon sammuttamisen vaikeutuminen.

Rakennuksen uloskäynnit on aina pidettävä kulkukelpoisina ja esteettöminä.

Uloskäytävät, porrashuoneet, sisäiset käytävät, kellarien ja varastojen kulkureitit

Ei saa säilyttää mitään tavaraa.

Kellaritilat

Ei saa säilyttää helposti syttyvää materiaalia.
Palavien nesteiden (esim. nestekaasu ja bensiini) säilytys kielletty.

Rakennusten alla tai läheisyydessä

Ei saa säilyttää helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa rakennusten seinustoilla, mm. roska-astiat, pahvipinot ja kuljetuslavat

Huom!

Pelastusviranomainen voi yksittäistapauksissa antaa poikkeuksia, esimerkiksi säilytettäväksi isomman määrän tai sallia säilytyksen eri paikassa tai rajoittaa säilytystä, jos turvallisuus sitä vaatii

Liitteet

Tässä pelastussuunnitelmassa on seuraavat liitteet:

Alkusammuttimien käyttöohjeet

Lisäksi verkkopalvelussa saatavilla seuraavat liitteet:

Alkusammuttimien käyttöohjeet

Sammuttimet

Kierrä sammutinta ylösalaisin ja ravista sammutinta, tämä varmistaa jauheen juoksevuuden.
Vedä varmistinsokka irti.
Lähesty paloa tuulen suunnasta.
Jos olet sisällä lähesty matalana lattianrajassa, tämä parantaa näkyvyyttä.
Ota sammuttimen letkun päästä ote ja suuntaa sammutusaine liekkien juureen, älä katko liekkejä.
Aloita sammuttaminen edestä ja jatka taaksepäin, tai alhaalta ylöspäin.
Sammutusta voi tehostaa edestakaisin suuntautuvalla liikkeellä.
Koko palava alue on peitettävä sammutepilveen.
Liekkien sammuttua sammuttamisen voi lopettaa.
Tarkkaile palanutta kohdetta ja varmistu, että palo on sammunut.
Mikäli kohde syttyy uudelleen, toista sammutus.

Kiitos, että tutustuit dokumenttiin.

Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskus

Sisällys